11/12/2009

huivit myynnissä!

Tässä ne huivit nyt ovat, kaikessa hehkeydessään! Soma ja ihanan pehmoinen asuste taaperolle ja leikki-ikäiselle, ja huivin pituus riittää isommallekin lapselle. Huivi on tarkoitettu kiedottavaksi kaulan ympäri vain yhden kerran, sillä se on kaksinkertaista fleeceä ja varsin muhkea.



TIETOA HUIVEISTA

Värejä on neljä: harmaa, oranssi, turkoosi ja vaalea violetti. Huivin mitat ovat 17 x 122 cm (pituus ilman pompuloita/tupsuja, joiden halkaisija on n. 3 cm). Materiaali on polyesterfleece, pompulat ovat väristä riippuen joko 100 % villaa tai villa-polyamidia. Pesuohje: Hienopesu 30℃:ssa.


Huivin hinta on 13 € + postikulut. Tilaaminen onnistuu laittamalla minulle viestiä, yhteystiedot löytyvät tuolta blogin ylänurkasta.


HUOMIOTA HUOMIOTA HOO!

Lähikuvissa muiden huivien värit toistuvat oikeina, mutta turkoosi näyttää jostain syystä aavistuksen kirkkaammalta kuin todellisuudessa. Lisää kuvia harmaasta ja oranssista huivista lapsen päällä näkyy edellisissä postauksissa.


***

Here are the scarves, in all their glory! I decided to offer them for sale mainly for my Finnish readers, but if you're interested in getting one, please just contact me. You'll find my e-mail address there in the upper corner of the blog.

10/12/2009

arrangements - järjestelyjä




It's still this peaceful in my sewing room but downstairs - oh, there's a complete chaos of cardboard boxes, toys and laundry. We're moving! Next Tuesday! To our very first own home!


It's a 1950's wooden house, not very large but well-kept with all the original features and cozy, nicely proportioned rooms. And it has a pretty verandah, with unusually large windows. The location is good for us, shops and workplaces all nearby. Renovation will be needed, but there's no hurry (except I'd love to paint the walls asap). So, I'll be a busy bee for the next few weeks with arranging things, packing and unpacking and hopefully preparing a little for Christmas, too. Will be posting if time and Internet connections allow.


Have a happy, joyous December all of you friends!


***

Näin rauhalliselta näyttää vielä ompeluhuoneessa, mutta alakerrassa on täysi pahvilaatikkojen, lelujen ja pyykkivuorten kaaos. Me muutamme! Ensimmäiseen ihan omaan kotiin! Ensi tiistaina!


Uusi koti on rintamamiestalo 1950-luvulta, ei vallan suuri mutta hyvin pidetty. Alkuperäinen tyyli ja yksityiskohdat ovat säilyneet hienosti, huoneissa on hyvät mittasuhteet ja tunnelma on minusta oikein kodikas. Lasikuistikin on, vieläpä hiukan erikoisempi suurine ikkunoineen. Sijainti on meille oivallinen, kaupat ja miehen työpaikka ovat lähellä. Remonttia tarvitaan, mutta kiirettä ei ole (paitsi seiniä haluttaisi maalata ihan hetimiten). Seuraavat viikot menevät nyt sitten kiireen kourissa, järjestellessä asioita, pakatessa, purkaessa ja toivottavasti vähän jouluakin laitellessa. Postaan mikäli aika ja talon nettiyhteydet sen sallivat.


Onnellista ja riemukasta joulukuuta teille, ystävät!

06/12/2009

the orange boy - appelsiinipoika



Neither orange nor oranges have ever been my favourite things, but suddenly the colour seemed just right for the little blonde boy. The cap came first, then I sewed the fleece scarf to go with it. And added pom poms! I'm glad I did, for the past damp and grey weeks surely have been brightened by this vivid combo.


I must confess I went a bit, erm... overboard in the fabric shop. All those fleeces, in all those shades! Wouldn't O. need a scarf also in grey and turquoise? And could I possibly make something of the pale violet one? So I ended up buying fleece. A lot of it. To my defence I can say they are (almost) all sewn now. They turned into puffy, soft scarves with woolly pom poms. There's no way O. could use all of them ( I did come to my senses about that), so I'm going to compose a separate post with pictures, in case anyone of you readers is interested in getting one. A scarf could be a nice Christmas present for a child!

(Pictures from Monday morning, when there wasn't any snow yet...)



Oranssi sen enempää kuin appelsiinitkaan eivät tavallisesti kuulu lempiasioihini, mutta noin vain äkillisesti väri alkoi näyttää hyvältä pikku blondillani. Ensin löytyi kypärämyssy kaupasta, sitten ompelin kaveriksi muhkean fleecehuivin. Villavat tupsutkin laitoin! Hyvä että tuli tehtyä, sillä viime viikkojen harmaus ja märkyys vähän kirkastuivat reipasta appelsiinipoikaa katsellessa.


Tunnustettava on, että kangaskauppareissu meni vähän, hmm... överiksi. Niin paljon fleeceä, niin monissa sävyissä! Eikö poika tarvitsisi myös harmaan huivin - ja turkoosin? Jospa vaalean lilastakin saisi jotain ihanaa? Niin sitten päädyin ostamaan sitä fleeceä, paljon. Puolustuksekseni voin sanoa, että (melkein) kaikki kankaat on nyt ommeltu. Niistä tuli pehmeän pulleita huiveja, villatupsuineen kaikkineen. Mitenkään ei O. voi niitä kaikkia käyttää (ha, tässä asiassa tulin järkiini), joten kokoan huiveista oman postauksen kuvineen - kenties joku teistä lukijoista tahtoo hankkia yhden. Huivi voisi olla mukava joululahja lapselle!

(Kuvat maanantaiaamulta, jolloin ei vielä ollut lunta...)

05/12/2009

last minute cards - viime tingan kortit




Better late than never. This morning I finally got some photos taken for Christmas cards and even managed to order batch of them, yippee! They should arrive in time for (cheaper) Christmas mail. I've never sent photo cards for Christmas. Before O. was born I used to receive those child in the snow -themed cards with a little smile, but now I'm convinced our whole circle of acquintance would love nothing better than seeing our red cheeked toddler playing in the snow. I'm telling this as a pre-warning for friends and relatives.


Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tänään viimein sain otettua kuvat joulukortteja varten ja tein vielä tilauksenkin, jihuu! Niiden pitäisi nyt saapua ajoissa joulupostiin laitettaviksi. En ole ennen lähettänyt valokuvakortteja jouluksi. Ennen lapsen syntymää suhtauduin noihin lapsi lumessa -aiheisiin joulukortteihin hiukan hymähdellen, mutta nyt olen vakuuttunut siitä, että koko tuttavapiirimme tahtoo nähdä meidän taaperon touhuavan posket punoittaen talvi-ilmassa. Tämä näin ennakkovaroituksena ystäville ja sukulaisille.