16/01/2008

a gift from granny and pretty things for mum - lahja mummilta ja äidille sievää

My kind mother-in-law is an eager knitter who grabbed her needles and pins as soon as she heard the baby news. Now she has has provided us with five pairs of woollen nappy pants, a knitted blanket, a knitted cap, two pairs of tiny socks and a lovely outfit with sweater and pants. Her latest gift for the little one is this wraparound cardigan, carefully made of beautiful merino wool-silk-cashmir yarn. I added the cotton ties. I love the simplicity of this design which is from Simple Knits for Cherished Babies by Erika Knight ( I think - I have the book in Finnish but it's not by hand right now so I can't check the name of the original). Thank you A. for a beautiful gift!


And behold, there's the first bird.



But not only the baby needs pretty things. In the autumn I was inspired by Tanja's baby-blue jacket, bought the pattern magazine and sewed this brown velvet jacket. I widened the hem to accommodate my altering figure and topstitched the collar and sleeves by hand. I think the design will look nice even after pregnancy so this will become my spring jacket, too. With spring in my mind I just finished a light shawl to go with the jacket. It's made of soft wool and backed with cotton. The baby will have a blanket made of the same materials, so we'll be a matching couple on our spring outings!


The velvet dress was made in November, but sadly it doesn't fit me anymore. Well, in the spring it will! I used the same japanese pattern as in my summery linen dress, only added some more gathering to the front piece. The knitted flower embellishing the dress was made by an elderly lady who sold her handmade products at the local Christmas fair. Only 50 cents did she ask for the flower. It felt somewhat embarrassing to pay so little for a handmade item.




Ystävällinen anoppini on innokas neuloja. Hän ryhtyi toimeen heti vauvauutisen kuultuaan ja on nyt varustanut meidät viidellä parilla hahtuvavillaisia vaippahousuja, neulotulla peitteellä ja myssyllä, kahdella parilla pikkuisia villasukkia sekä ihanalla neule-potkuhousu -asulla. Hänen viimeisin lahjansa on tämä mahdottoman pehmeästä merinovilla-silkki-kashmir -langasta neulottu kietaisuneuletakki, johon ompelin puuvillanauhat kiinnittimiksi. Neuleen yksinkertainen malli on Erika Knightin kirjasta Neuleita kullannupulle, ja se on kovasti mieleeni. Kiitos A. kauniista lahjasta!


Ensimmäinen lintunenkin valmistui.


Vaan kyllä äitikin tarvitsee sievää itselleen. Syksyllä inspiroiduin Tanjan sinertävästä jakusta, ostin samaisen kaavalehden ja ompelin ruskean samettitakin. Helmaa levensin, jotta muuttuva olemukseni mahtuisi siihen mahdollisimman pitkään. Kauluksen ja hihansuut tikkasin käsin. Malli näyttää sievältä varmasti raskauden jälkeenkin, joten samettitakista tulee kevättakkini. Kevättä silmällä pitäen ompelin nyt takin kumppaniksi villakankaisen huivin, jonka takaosa on puuvillakangasta. Vauva saa samoista materiaaleista peitteen, joten meistä tulee oikein yhteensopiva pari kevätulkoiluilla!


Samettimekkosen tein marraskuussa, mutta surukseni se ei enää mahdu. No, keväällä sitten! Käytin samaa kaavaa kuin kesäisessä pellavamekossani, lisäsin vain enemmän rypytystä etukappaleelle. Etumusta koristava neulekukkanen löytyi paikallisilta joulumarkkinoilta, jossa muuan vanhempi rouva myi neulomuksiaan. Vain 50 senttiä hän kukasta pyysi. Jokseenkin nololta tuntui maksaa niin vähän käsintehdystä tuotteesta.

17 comments:

Vintage living said...

Voi kunpa minullakin olisi anoppi, joka tekisi ihania, pehmeitä, kauniita neuleita! Minulla on anoppi ja hän kyllä joskus neulookin, mutta apua mitä kammottavia kivikovia ja leveitä hirvityksiä. Huokaus. Muutenkin makumme ovat eri planeetoilta!

Sormustin said...

Upeita lahjoja anopilta. Aarre-anoppi!
Lintu on oikein kaunis. Ja niin kaikki muukin kuvissa. (myös tapetti!)

Ulla V. said...

There is nothing like baby news that make future mothers, sisters, mother in laws and grandmothers knit!! I would say that a baby (also when it gets older!)is one of the most wonderful persons to knit for.

Beautiful things you have had and made yourself...

Matroskin said...

Vaavin villatakki on ihana, malli voisi sopia aikuisellekin. Olen tehnyt mekkoja samalla kaavalla. Laitoitko vuorin?

Matroskin said...

PS: Ihana tapetti! Onko se oikea vanha vai teidän laittama?

Neiti Nimetön said...

Voi ihanaa kun löysin muutama viikko sitten tänne blogiisi. Olen tosi iloinen.

Vauvojen ja pienten lasten jutut ovat niin ihania. Varsinkin vaatteet. Nätti tuo sinun ompelemasi mekkonen!

Jill said...

Oh, my goodness...your web site is so lovely and your sewing is amazing! I just discovered your site yesterday through Vintage Living, and I will return often for inspiration.

Liivia said...

Mutta miten ihana tapetti teillä on!

Rebecca / Sanctuary said...

Ihania luomuksia ja tapettia ihastelen minäkin! Olisi ihanaa nähdä kuvia kodistasi vähän enemmänkin!

Kristine said...

Congratulations on your baby news. That is very exciting. It's great to be able to channel all the creative energy into specific projects for baby and yourself. That little baby knit is divine.
Kristine

Maria said...

Välitän ystävälliset kommenttinne anopille! Hän on tosiaan harvinaisen mukava ihminen, olen onnekas miniä ;). Tuollaisen samanlaisen kietaisuneuleenkin hän neuloi juuri uudemman kerran, nyt ystävillemme vauvalahjaksi.

Matroskin, en tullut edes ajatelleeksi takin vuoraamista. Kiitos hyvästä ideasta, sehän olisikin hauskan näköistä!

Tapetti on yläkerran kamaristamme, ja olen ollut vähän ristiriitaisella mielellä sen suhteen. Värisävy on minusta mitä hienoin, sillä se luo huoneeseen heleän ja pehmeän valon. Tuollainen vaaleanpunerrus myös sopii tällaisen 50-luvun talon tunnelmaan, ja onpa ulkomaalikin aikalailla samaa sävyä. Tapetin kuviointikin vielä jotenkin menettelee, mutta se materiaali! Pinta on kummallista kohokuvioitua, jotenkin vinyylisen oloista laatua. Tapetoisin kyllä mieluusti uudelleen, mutta asumme tässä vuokralla.

Thank you for your very kind comments and congratulations! Ulla V and Jill, it's lovely to meet new readers here!

Kristine, it's so true what you said. I feel creating things for baby is certainly not happening out of necessity (I could buy everything ready-made after all), but out of need to process this big change in a personal, creative way and make the happy thoughts and expectations visible somehow.

Olivia said...

Olen muistanut sinua blogissani!
Olivia

Ada och Emil said...

Olen antanut sinulle YOU MAKE MY DAY- palkinnon upean blogisi ja ihanien juttujesi vuoksi :)

Matroskin said...

Eikun tarkoitin, että laitoitko mekkoon vuorin!

Maria said...

Heh, vuorasin kyllä mekon ;). Se on nimittäin vakosamettia - talvimekossa mukava materiaali, joka kuitenkin minusta tarttuu harmillisen hanakasti sukkahousuihin jos vuorta ei ole.

Mutta kyllä siihen neuleeseenkin voisi laittaa vuorin! Pitäisi vaan olla jotain sievää ja ohutta trikoota tms joustavaa kangasta.

Pibu ja Tinde said...

onnekas olet kun tuollaisen anopin omaat! Se että miniän ja anopin tyylitaju osuu yksiin on aika harvinaista :). Itsellänikin on hieno anoppi, vaikkei hän neulokaan.
Tajusin vasta nähtyäni tuon kietaisutakin että minulta löytyy tuo samainen kirja ja taidanpa toteuttaa takin minäkin. Kiitos inspiraatiosta!
Tinde

Maria said...

Pibu & Tinde, eipä kestä ;). Tykkään kovasti kirjan ohjeista, semmoisia klassisia kun ovat. Neulominen ei vaan ole vahvimpia puoliani, joten en ole itse toteuttanut kirjasta mitään vielä.

Olivia ja Sannukka, kiitos teille muistamisesta!