a gift from granny and pretty things for mum - lahja mummilta ja äidille sievää

My kind mother-in-law is an eager knitter who grabbed her needles and pins as soon as she heard the baby news. Now she has has provided us with five pairs of woollen nappy pants, a knitted blanket, a knitted cap, two pairs of tiny socks and a lovely outfit with sweater and pants. Her latest gift for the little one is this wraparound cardigan, carefully made of beautiful merino wool-silk-cashmir yarn. I added the cotton ties. I love the simplicity of this design which is from Simple Knits for Cherished Babies by Erika Knight ( I think - I have the book in Finnish but it's not by hand right now so I can't check the name of the original). Thank you A. for a beautiful gift!

And behold, there's the first bird.

But not only the baby needs pretty things. In the autumn I was inspired by Tanja's baby-blue jacket, bought the pattern magazine and sewed this brown velvet jacket. I widened the hem to accommodate my altering figure and topstitched the collar and sleeves by hand. I think the design will look nice even after pregnancy so this will become my spring jacket, too. With spring in my mind I just finished a light shawl to go with the jacket. It's made of soft wool and backed with cotton. The baby will have a blanket made of the same materials, so we'll be a matching couple on our spring outings!

The velvet dress was made in November, but sadly it doesn't fit me anymore. Well, in the spring it will! I used the same japanese pattern as in my summery linen dress, only added some more gathering to the front piece. The knitted flower embellishing the dress was made by an elderly lady who sold her handmade products at the local Christmas fair. Only 50 cents did she ask for the flower. It felt somewhat embarrassing to pay so little for a handmade item.

Ystävällinen anoppini on innokas neuloja. Hän ryhtyi toimeen heti vauvauutisen kuultuaan ja on nyt varustanut meidät viidellä parilla hahtuvavillaisia vaippahousuja, neulotulla peitteellä ja myssyllä, kahdella parilla pikkuisia villasukkia sekä ihanalla neule-potkuhousu -asulla. Hänen viimeisin lahjansa on tämä mahdottoman pehmeästä merinovilla-silkki-kashmir -langasta neulottu kietaisuneuletakki, johon ompelin puuvillanauhat kiinnittimiksi. Neuleen yksinkertainen malli on Erika Knightin kirjasta Neuleita kullannupulle, ja se on kovasti mieleeni. Kiitos A. kauniista lahjasta!

Ensimmäinen lintunenkin valmistui.

Vaan kyllä äitikin tarvitsee sievää itselleen. Syksyllä inspiroiduin Tanjan sinertävästä jakusta, ostin samaisen kaavalehden ja ompelin ruskean samettitakin. Helmaa levensin, jotta muuttuva olemukseni mahtuisi siihen mahdollisimman pitkään. Kauluksen ja hihansuut tikkasin käsin. Malli näyttää sievältä varmasti raskauden jälkeenkin, joten samettitakista tulee kevättakkini. Kevättä silmällä pitäen ompelin nyt takin kumppaniksi villakankaisen huivin, jonka takaosa on puuvillakangasta. Vauva saa samoista materiaaleista peitteen, joten meistä tulee oikein yhteensopiva pari kevätulkoiluilla!

Samettimekkosen tein marraskuussa, mutta surukseni se ei enää mahdu. No, keväällä sitten! Käytin samaa kaavaa kuin kesäisessä pellavamekossani, lisäsin vain enemmän rypytystä etukappaleelle. Etumusta koristava neulekukkanen löytyi paikallisilta joulumarkkinoilta, jossa muuan vanhempi rouva myi neulomuksiaan. Vain 50 senttiä hän kukasta pyysi. Jokseenkin nololta tuntui maksaa niin vähän käsintehdystä tuotteesta.