06/05/2007

hän kuuntelee ääniään - she's listening to her voices

Eilen ehdin pitkästä aikaa hiukan maalata. Löysin talvella kaksi ovaalin muotoista maalauspohjaa kaupan alennuskorista ja viehätyin niiden nostalgisesta muodosta.



Hän ilmaantui maalauspohjalle kuin itsestään, ja näyttää nyt kaipaavan paria. Toinen pohja onkin pohjustettu, joten ystävä saapunee pian. Hmm. Tai ainakin viikon päästä, kun ehdin jälleen tarttua pensseleihin. Toivottavasti hän jaksaa odottaa.



Yesterday I did some painting. I'm fascinated by the oval shape of the two wooden plaques I found in a craft shop sale bin - so nostalgic! This little listener appeared first, but I'm anticipating she'll soon have company, for I already primed the second plaque. Hmm. On second thought, I probably won't have time to paint before next Saturday. A long wait for a little girl - fortunately she can amuze herself with her voices.

12 comments:

-Mai- said...

Hei..Sinulla on ihana ja persoonallinen tyyli maalata! Varsin sielukkaan oloinen neiti-henkilö=)

Liivia said...

Maria,
kiitos vierailustasi blogissani ja kernaasti voit listoittaa minut (itse olen vielä niin tietotekniikan "alkeissa" etten osaa laittaa reunoille mitä haluaisin). Oli myös esteettinen elämys käydä sivuillasi. Palataan!
Liivia

Vilijonkka said...

Hei Maria,

Liivian talosta sinun luoksesi.
Tuo pikkutyttö vaikuttaa hieman ujolta, mutta taatusti sinnikkäältä. Taatusti odottaa, muttei liian pitkään, ainakaan asentoa vaihtamatta. Myös minä haluan nähdä ystävän!

Tanja said...

Kylläpä tyttönen kuunteleekin tarkkaan. Mikäpä onkaan mukavan muotoisessa maailmassa kuulostellessa. Jos kesä tuo mukanaan enemmän ajan tunnetta ja rauhallisuutta, toivottavasti ehdimme itsekin kuulostella ääniämme. Ah, suloinen maalaus!

Matroskin said...

Löysin tänne White Countrysta. Onpa ihania juttuja! Ja maalaus on hieno. Mistä olet ostanut ison rullan punavalkoista puotinauhaa? Se on suosikkini ja olen löytänyt vain 3,5 m pakkauksia.

Maria said...

Kiitos kaikille ystävällisistä kommenteista! Maalauksen laittaminen esille oli pienen arastelun takana, se kun tuntuu vielä henkilökohtaisemmalta kuin muu tekeminen. Siksipä kauniit kommenttinne lämmittävätkin mieltä erityisesti, kiitos!

Vilijonkka, sinnikkään kuuntelijan ystävä on jo luonnosteltuna, mutta vielä ei silti voi tietää millainen hänestä lopulta tulee...

Matroskin, puotinaru on eräästä lahjatavaraliikkeestä täällä pohjoisessa, mutta muistaakseni noita isoja rullia oli myynnissä viime syksynä Porvoon Liina Interiörissa (ihana sisustuskauppa vanhassa Porvoossa).

Anonymous said...

Tyttö on ihastuttava!

Onko tuo puotinaru sitä mitä saa vaikka Ihana Livingistä?

Maria said...

Kiitos Kanerva!

Katsoin Ihanan sivuilta ja kuvan perusteella luulisin, että ihan samaa narua on, sellaista puuvillaista.

Anonymous said...

Eipä sitä meikäläinen vielä kuukausi sitten voinut mitenkään arvata,miten mielettömästi tämä vehjes pitää sisällään..kaikkea kivaa!!esim.näitä blogeja,jotka vievät mennessään...Oli aivan pakko heittää ihastuksen kiljahdukset tuosta suloistakin suloisemmasta tyttölapsesta,ken kuuntelee korva tarkkana salaisuuksia!!Huutelijana:Essun-taskun emäntä

Anonymous said...

Todella kaunis pieni tyttö!
Huomasin profiilistasi myös että pidät Lisa Ekdahlista. Sinun on pakko olla mukava ihminen;-)

Anonymous said...

Edellisestä unohtui..jos haluat käydä blogeissani ne ovat
www.violet.vuodatus.net
www.aviron.vuodatus.net
www.lacocotte.vuodatus.net

Maria said...

Essun-taskun emäntä ja Violet, kiitos vierailusta! Lisa Ekdahl on kyllä suosikkejani, onpa hauska löytää hengenheimolainen musiikkimaun suhteen :).