kauniita unia - sweet dreams

Löysin kirpputorilta pienen pullean pussillisen vanhoja kaava-arkkeja. Lukuisia arkkeja kotona innokkaasti selviteltyäni osoittautui, että kaavoja oli oikeastaan vain kolme, ja niistäkin kaksi oli saman yöpaidan eri kokoisia versioita. Yöpaidan kaava vaikutti kuitenkin oikein somalta, ja kansipaperi vakuutti sen olevan jätte-lätt!

Ja niinhän se olikin. Ompelin hihattoman mallin C, jonka etukappaleessa ja taskuissa on sievät laskokset. Jätin pois ohjeessa mainitut "kirjomukset" taskunsuista, pääntiestä ja hiha-aukoista - kirjomuksilla tarkoitettiin ohjeen kuvien perusteella jonkinlaisia koristenauhoja eikä suinkaan kirjailua kuten voisi luulla.

Pääntie ja hihansuut on viimeistelty vinonauhalla. Taskuun kiinnitin hyvän yön toivotuksen.

Olen oikein tyytyväinen yöpaitaan, vaikkakin sivusta katsottuna se näyttää aivan teltalta. Koeyö uudessa asussa on vielä nukkumatta, mutta ehkäpä tuo telttamaisuus on vain miellyttävä ominaisuus vuoteessa pyöriskellessä.

I found some old pattern sheets from my local thrift store. After carefully organizing the numerous sheets at home it turned out I actually had got only three different patterns, two of which were different sizes for the same nightgown. Fortunately the nightgown seemed very sweet and the pattern cover assured it would be jätte-lätt! to sew (it's Swedish and means super easy).

And easy it was. I made the view C, which has bodice and pockets with pretty pleats on them and no sleeves. The neckline and sleeve holes are finished with contrasting bias binding and I added a stamped wish of good night on the right pocket. I'm very happy with the result although the side view of the gown looks awfully lot like a tent. Oh, well. Surely it's good to sleep in a tent-like gown, as it allows one to twist and turn around freely.

keittiön pöydällä - on the kitchen table

Sinivalkoinen posliini on heikkouteni. Maanantaina ehdin lähikaupungin kirpputorille, ja mitäpä muutakaan mukaani tarttui kuin sinivalkoisia astioita - nämä somat Willow-kuvioiset pienet kulhot. Oivalliset jäätelölle tai aamumyslille, luulen.


Eilen iltasella saimme mieluisia vieraita, kun serkkuni ja hänen miehensä poikkesivat kylään pohjoisesta palatessaan. Oli niin hyvä nähdä taas, juoda teetä ja puhella! Vieraita käy meillä aika harvoin, sillä vanhat ystävät ja sukulaiset asuvat kaukana. Olemme asuneet täällä maalla pian kaksi vuotta, mutta en ole oikein hyvin tutustunut ihmisiin. Taidan olla vähän ujo sellaisessa.


I'm quite enamoured with blue and white china. On Monday I had a chance to go thrifting in a nearby town and came home with these pretty little bowls. I really like the Willow-motif.

The other picture is of our kitchen table yesterday evening, after the visit of my cousin (and dear friend) and her husband. It was so deligthful to see them again, to have tea and a talk. We rather seldom have company at our house since our relatives and old friends live far from us. We've lived here in the country for two years now, but I haven't got to know very many people. I guess I'm a bit shy.

sunnuntaionnea - sunday happiness

Narsissin lehdet ovat vihreimmillään - niistä keltaisista kukista en niin välitäkään. Vaaleanpunainen kevätsuloisuus edistyy hiljalleen. Täydellisen valkeita ja herkullisia pääsiäismunia on vielä kaksi jäljellä.

This vigorous shade of green:

This rose-colored WIP:

These perfectly white easter-eggs filled with delicious chocolate:

pieni juhla - a little celebration

Onkohan hauskempaa kodin koristusta kuin lippunauha? Siinä on riemukasta juhlan tuntua - ajattelen heti kesää ja paperihattuisia lapsia ja mehukestejä. Pääsiäisviikolla olin kovasti kevätilon ja juhlamielen tarpeessa, ja tein aivan ensimmäisen paperisen lippunauhani.

Kyllä se ilahduttikin! Pikkulipuista muodostuu sana "Tervetuloa". Ripustin nauhan lipaston edustalle, mutta parempi paikka lähempänä ulko-ovea on vielä mietinnässä. Tässä se houkuttaa liiaksi kissaa omaan tuhoisaan kevätkarkeloonsa.

Buntings must be the cheeriest of adornments! They always remind me of summer and children's parties. Last week I finished my very first paperbunting, quite appropriate for celebrating this very first post. It says "Tervetuloa" which means "Welcome" in English. Now I'll have to find a better place to put it, nearer to the front door and further away from the reach of the cat. Her way of celebrating spring is a bit too destructive to my decorations.