the duck and the quilt not quilted - ankka ja tikkaamaton täkki

The baby's sleeping basket is all set with a puffy linen padding made by the sewing obsessed future mama and sheets given by granny. Unfortunately it still has no other dweller than this solemn looking duck. The waiting continues.

The duck's charming scarf and all the red, white and linen in this French embroidery book (why, oh why there isn't a picture of the cover?) inspired the colour scheme for the little patchwork quilt I made for the baby. I also wanted to use an old linen pillow-case my mother-in-law gave me. The fabric was weaved by her own mother who also had embroidered her initials on the pillow-case. The pillow-case was a bit torn, however, so it was apt material for new use.

I ended up picking out a combination of used and new fabric from my pile. The white linens are mostly pieces of old kitchen towels that have a beautiful, dim shining and red monograms embroidered on them. For the backing I sacrifized one of my favourite duvet covers - I just had to have thin red and white stripes and nice, soft fabric of that kind wasn't to be found. Well, now I have plenty of pretty striped fabric on my stash for future projects!

Oh, and please ignore the black running stitches. I'm still waiting for inspiration to start quilting. Hopefully the baby won't grow out of the quilt before that happens.

Tämä ompelupakkomielteen valtaama tuleva äiti sai tehtyä pulleat, pellavaiset reunasuojat vauvan koriin ja lakanat antoi mummi. Vauvan nukkumapaikka on siis valmiina, mutta valitettavasti sen ainoa asukki on totisen näköinen ankka. Odotus jatkuu.

Ankan suloinen huivi sekä kaiken punaisen, valkoisen ja pellavaisen ihastelu tässä ranskalaisessa kirjontakirjassa (voi miksi ihmeessä kansikuva puuttuu kirjan tiedoista?) innoitti minut ompelemaan vauvalle pienen punavalkoisen tilkkutäkin. Halusin myös hyödyntää anopilta saamaani vanhaa pellavatyynyliinaa. Hänen äitinsä oli itse kutonut kankaan ja kirjonut liinaan nimikirjaimensa. Tyynyliina oli kuitenkin osin repeytynyt, joten se oli oikein sopivaa materiaalia uuteen käyttöön.

Valitsin täkkiin sekä uutta että käytettyä kangasta kangaspinostani. Valkoiset pellavapalat ovat enimmäkseen vanhoja keittiöpyyhkeitä, joissa on kaunis himmeä hohde ja punaiset, kirjaillut monogrammit. Takaosan kankaaksi uhrasin lopulta yhden suosikkipussilakanoistani - ehdottomasti halusin pehmeää punavalkoraitaista kangasta, jota ei sitten ottanut löytyäkseen mistään. No, nytpä minulla on valmiina runsaasti mukavaa materiaalia uusiin ompeluksiin!

Kamalat mustat harsinpistot ovat vielä purkamatta. Odotan nimittäin yhä tikkausinspiraatiota, joka toivon mukaan iskee ennen kuin vauva ehtii kasvaa ulos peitteestään.

a slow day - hidas päivä

The bright, frosty winter day created peculiar scenes of light and shadow. The accomplishments of the day: a leisurely walk, a pile of ironed clothes, bathroom shelves organized once again.

Kirkas pakkaspäivä sai aikaan outoja valon ja varjon näkymiä. Päivän saavutukset: verkkainen kävelyretki, pino silitettyjä vaatteita, kylpyhuoneen hyllyjen järjestäminen jälleen kerran.

more brown and white - lisää ruskeaa ja valkoista

On Thursday I was pleasantly surprised by my efficiency. Not only did I manage to make a bag inside the metal bucket I had bought to store dirty cloth nappies but I also sewed a little something for the baby to wear. I haven't got a picture yet, so more about that later.

The bag, I hope, will be the most useful thing in not having to twiddle the dirty nappies too much. It'll be thrown into the washing machine with the nappies, so I made it of sturdy old cotton sheet that will certainly stand the strains of many washes still. I like to buy old sheets whenever I encounter well kept ones at the flea market. They are usually such good quality fabric and can be used for many purposes. The brown-and-white checkered bias binding still fascinates me as you can see! My favourite thing are the merry little bows that the bag is attached to the bucket with.

The bundle on the bucket lid is a changing pad I made earlier, meant to be conveniently carried along on trips, walks and other outings with the baby. The brown-and-white striped cotton lived its former life as a curtain and for the other side of the pad I used a sort of terry-like material that has a thin plastic layer underneath. Plastic has a high icky factor I know, but practical it is for this purpose. I added cotton bands for tying the bundle.

Torstaina olin tehokkaana ja ompelin paitsi suojapussin vaippojen säilytyssankoon myös hiukan vauvan asuja. Vaatteista lisää myöhemmin, kunhan saan niistä kuvan.

Suojapussista tuli oikein mieleinen! Se toivottavasti säästää minut turhalta likaisten vaippojen hypistelyltä, sillä pussi menee tarpeen mukaan pesukoneeseen yhdessä vaippojen kanssa. Tein pussin vanhasta jämäkästä lakanasta, joka kestää vielä monta pesua. Vanhoja hyvin pidettyjä lakanoita tulee ostettua kirpputorilta aina kun kohtaan niitä sopivaan hintaan, sillä ne ovat yleensä laatuisaa puuvillaa, joka sopii moneen käyttöön. Kauneutta vaippa-arkeen tuovat - jälleen - iki-ihana ruutunauha sekä suosikkidetaljini: iloiset kiinnitysrusetit.

Sangon kannella pullistelee aikaisemmin ompelemani hoitoalusta, joka on tarkoitettu kulkemaan mukana kassissa vauvan kanssa liikkuessa. Sen ompelin vanhasta verhosta, ja toinen puoli on muovitettua froteeta. Ällöttävää materiaalia noin yleensä, mutta aika käytännöllistä varmaan. Löysin onneksi laadun, jossa froteekerros on melko paksu ja pehmeä. Lisäsin puuvillanauhat, joilla alusta sidotaan sieväksi pieneksi kääröksi.

the towels - pyyhkeet

The towels for the baby are ready! I found some good quality, soft terry cloth and was convinced that the delicate baby skin could not be wiped with our old, coarse towels. I made two smaller towels and then one large enough to wrap around the little one, using brown and white checked bias binding for the edges. I've got metres and metres of that bias binding for I bought it on sale at our local fabric shop. Now it'll come to good use with all the baby sewing! I also sewed some flannel squares for washing or wiping (or whatever cleaning babies need), and finished them with the same binding. I organised them prettily onto our bathroom shelf and then just forgot to put them in this photo. The pile would look much more impressive with them, I tell you.

Vauvan pyyhkeet ovat valmiina! Löysin oikein pehmeää ja hyvälaatuista froteeta ja päätin, että herkkää vauvan ihoa ei mitenkään voi kuivailla meidän vanhoilla, karkeilla pyyhkeillämme. Ompelin kaksi pienempää pyyhettä ja yhden suuren, johon vauvan saa aivan kiedottua. Reunat huolittelin ruskearuutuisella vinonauhalla, jota ostin metreittäin paikallisen kangaskaupan alesta viime vuonna. Nytpä saan sen hyvään käyttöön vauvan varusteissa! Ompelin myös samalla nauhalla kantattuja flanellineliöitä jäännöspaloista kaikenlaista pesua ja pyyhintää varten, järjestin ne sievästi kylpyhuoneen hyllylle - ja unohdin tietysti sitten ottaa ne mukaan kuvaan. Harmillinen unohdus. Pino näyttäisi paljon vaikuttavammalta niiden kanssa.

you make my day!

"Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times."

I'm very happy and proud I got this delightfull award from Maijja, Vintage Living, Sanctuary, Olivia and Sannukka - thank you so very much! In my turn, I want to pass it on to some blogs I visit most often these days. I do have other lovely reads as well, but these are the favourites just now. They are all visually appealing, inspiring and beautiful corners of blogland. Enjoy!

Pretty Gingham

Vintage Living

Chickpea Sewing Studio

White Country 

Sanctuary

Soule Mama

Liivian talossa

Tree Fall

Janet Clare

Tämän hienon ja ilahduttavan kunniamaininnan myönsivät minulle Maijja, Vintage Living, Sanctuary, Olivia sekä Sannukka - suuri kiitos! Olen kovasti otettu! On kyllä vaikeaa itse valita kymmenen päivän pelastajaa. Olen aika epäsäännöllinen lukija; välillä seuraan monia blogeja hyvinkin tiiviisti, välillä en kurkkaile mihinkään päiväkausiin.

Valintaa helpottaakseni päätin kirjata listalleni vain ne juuri tämän hetken mielikkiblogini, joissa vierailen usein. Muissakin ihanissa blogeissa käyn, mutta hiukan harvemmin. Minulle merkityksellisintä blogeissa taitaa olla visuaalisuus: kuvat ja värimaailma, jotka innostavat ja ihastuttavat. Hyvä tekstikin on toki tärkeää, mutta kaikki nämä ovat valikoituneet suosikeikseni eniten juuri kuvallisen antinsa tähden.

a gift from granny and pretty things for mum - lahja mummilta ja äidille sievää

My kind mother-in-law is an eager knitter who grabbed her needles and pins as soon as she heard the baby news. Now she has has provided us with five pairs of woollen nappy pants, a knitted blanket, a knitted cap, two pairs of tiny socks and a lovely outfit with sweater and pants. Her latest gift for the little one is this wraparound cardigan, carefully made of beautiful merino wool-silk-cashmir yarn. I added the cotton ties. I love the simplicity of this design which is from Simple Knits for Cherished Babies by Erika Knight ( I think - I have the book in Finnish but it's not by hand right now so I can't check the name of the original). Thank you A. for a beautiful gift!

And behold, there's the first bird.

But not only the baby needs pretty things. In the autumn I was inspired by Tanja's baby-blue jacket, bought the pattern magazine and sewed this brown velvet jacket. I widened the hem to accommodate my altering figure and topstitched the collar and sleeves by hand. I think the design will look nice even after pregnancy so this will become my spring jacket, too. With spring in my mind I just finished a light shawl to go with the jacket. It's made of soft wool and backed with cotton. The baby will have a blanket made of the same materials, so we'll be a matching couple on our spring outings!

The velvet dress was made in November, but sadly it doesn't fit me anymore. Well, in the spring it will! I used the same japanese pattern as in my summery linen dress, only added some more gathering to the front piece. The knitted flower embellishing the dress was made by an elderly lady who sold her handmade products at the local Christmas fair. Only 50 cents did she ask for the flower. It felt somewhat embarrassing to pay so little for a handmade item.

Ystävällinen anoppini on innokas neuloja. Hän ryhtyi toimeen heti vauvauutisen kuultuaan ja on nyt varustanut meidät viidellä parilla hahtuvavillaisia vaippahousuja, neulotulla peitteellä ja myssyllä, kahdella parilla pikkuisia villasukkia sekä ihanalla neule-potkuhousu -asulla. Hänen viimeisin lahjansa on tämä mahdottoman pehmeästä merinovilla-silkki-kashmir -langasta neulottu kietaisuneuletakki, johon ompelin puuvillanauhat kiinnittimiksi. Neuleen yksinkertainen malli on Erika Knightin kirjasta Neuleita kullannupulle, ja se on kovasti mieleeni. Kiitos A. kauniista lahjasta!

Ensimmäinen lintunenkin valmistui.

Vaan kyllä äitikin tarvitsee sievää itselleen. Syksyllä inspiroiduin Tanjan sinertävästä jakusta, ostin samaisen kaavalehden ja ompelin ruskean samettitakin. Helmaa levensin, jotta muuttuva olemukseni mahtuisi siihen mahdollisimman pitkään. Kauluksen ja hihansuut tikkasin käsin. Malli näyttää sievältä varmasti raskauden jälkeenkin, joten samettitakista tulee kevättakkini. Kevättä silmällä pitäen ompelin nyt takin kumppaniksi villakankaisen huivin, jonka takaosa on puuvillakangasta. Vauva saa samoista materiaaleista peitteen, joten meistä tulee oikein yhteensopiva pari kevätulkoiluilla!

Samettimekkosen tein marraskuussa, mutta surukseni se ei enää mahdu. No, keväällä sitten! Käytin samaa kaavaa kuin kesäisessä pellavamekossani, lisäsin vain enemmän rypytystä etukappaleelle. Etumusta koristava neulekukkanen löytyi paikallisilta joulumarkkinoilta, jossa muuan vanhempi rouva myi neulomuksiaan. Vain 50 senttiä hän kukasta pyysi. Jokseenkin nololta tuntui maksaa niin vähän käsintehdystä tuotteesta.

birdies - lintusia

I know I'm late. This sweet book (Joelle Hoverson: Last- minute Patchwork and Quilted Gifts) has propably been introduced in numerous blogs, but I sort of missed it. Well, I got it now and am so delighted! The book is full of fresh, pretty fabrics and the photography is beautiful. The projects appeal to me as well. They range from very simple less-than-2-hour gifts to the more demanding more-than 12-hour projects. Hmm, obviously my current favourites are a couple of simple baby things (a blanket and a quilt) but also these charming bird ornaments. In the book they are pictured in rather a Christmassy way, but I'm planning on making a flock of these cuties for a mobile or perhaps attach them to a string above the baby's sleeping basket.

The birdies will have to wait a little, though. My sewing for the baby seems to take more time than I thought but I do have several things in progress. Hopefully I get to show you some of it soon. I'm starting to get a bit worried that I won't get "everything" done in time. These days just seem to go by so fast! I've been trying to take walks, wash baby clothes and also just rest. And convince myself that, in the end, all that really is needed will get done somehow. I can always buy the baby blanket ready-made from the shop, yes?

In the last photo there's my lucky find from flea market: a warm, hand-knitted wool cardigan with a matching playsuit. I just replaced the ugly buttons with pretty fabric covered ones. The tiny white bird was made last year. Maybe he - with his not so elegant figure - will end up as the ugly duckling of the flock of birdies?

Olen tietysti myöhässä. Tämä soma kirja (Joelle Hoverson: Last-minute Patchwork and Quilted Gifts) on varmaankin esitelty lukuisissa blogeissa, mutta olen jotenkin onnistunut ohittamaan opuksen. No, nyt minulla se on ja olen kovasti viehättynyt! Kirja on täynnään raikkaita, somia kankaita ja kuvat ovat oikein kauniit. Myöskin kirjassa esitellyt ompelutyöt miellyttävät minua. Ne vaihtelevat yksinkertaisista alle kahden tunnin ompeluksista vaativampiin yli 12 tunnin projekteihin. Luonnollisesti tällä hetkellä minuun vetoavat erityisesti vauvan peiteohjeet, mutta ihastuin myös noihin lintusiin. Kirjassa ne esitellään aikalailla jouluisesti, mutta aikomukseni on ommella pieni lintuparvi jonkinlaiseksi vauvan mobileksi tai kiinnitettäväksi nyöriin nukkumakorin yläpuolelle.

Lintusten täytyy kuitenkin odottaa. Minulla on jo useampi ompelus kesken vauvaa varten, ja ne tuntuvat vievän enemmän aikaa kuin arvasinkaan. Toivottavasti jokin niistä valmistuu pian täälläkin näytettäväksi! Päivät menevät kummallisen nopeasti. Pikkuisen on alkanut huolettaa, etten ehdikään saada "kaikkea" valmiiksi ajoissa. Yritän käydä kävelyllä, pestä vauvan vaatteita valmiiksi ja ihan vaan levätäkin - ja vakuuttaa itselleni, että kaikki mikä todella täytyy tehdä, tulee kyllä valmiiksi. Vauvanpeitonhan voi ostaa valmiina kaupasta, voihan?

Viimeisessä kuvassa on onnekas kirpputorilöytö: lämpöinen käsin neulottu villatakki, johon kuuluu myös potkuhousut. Vaihdoin takin rumat napit kangaspäällysteisiin. Villatakin kainalossa kyyhöttää viime vuonna ompelemani pieni lintu. Ehkäpä hän pääsee lintusparveen rumaksi ankanpoikaseksi, kun on raukka ruumiinrakenteeltaan melko kömpelöä sorttia.

the new dressing gown - uusi aamutakki

In some booklet about expecting a baby it said that at this time the mother to be should be treated like a princess. I'm not sure how wise would that be, but I do feel a bit princess-like in this new and warm flannel dressing gown with a pretty flower print and a wide sash that makes an ample bow. It was a sale find which makes me feel like a frugal princess to boot.

Neuvolasta annettiin odotusaikaa käsittelevä kirjanen, jossa kehoitetaan kohtelemaan tulevaa äitiä tässä vaiheessa kuin prinsessaa. En ole ihan varma kuinka viisasta se mahtaisi olla, mutta vähän prinsessamainen olo minulle tulee uudessa, lämpöisessä flanelliaamutakissani. Siinä on soma ja iloinen kukkakuosi ja leveä vyönauha, josta saa solmittua runsaan rusetin. Kaiken lisäksi muutuin prinsessaksi säästöbudjetilla, sillä vaate löytyi alennusmyynnistä oikein sopivaan hintaan.

farewell, christmas! - hyvästi joulu!

A happy, peaceful Christmas time is coming to an end - as is another joyful season in my life. This past autumn has been an exciting and beautiful one, for I'm expecting our first child. My thoughts and hands have certainly been much occupied with all sorts of things related to this! 

Telling about the baby here in Little Thimble has greatly intimidated me, however. I'm not quite sure why. I suppose I've been afraid of something going wrong with the pregnancy or just feeling uneasy revealing anything this intimate. I am a stiff and stout Osthrobothnian, after all! Then again, Vintage Living already guessed the news in her comment for this post and as my maternity leave has finally begun, I decided the happy event to come could now be properly announced. I guess I might feel just a bit strange having a baby and then just going on blogging without a slightest mention about it, anyway...

So I'm beginning the new year with new kind of hopes and fears about life with a wee one. Perhaps these thoughts will in someways be seen here in Little Thimble, perhaps not. But rest assured, I surely won't share my ponderings about the benefits of cloth diapers here. 

Rauhallinen jouluaika lähestyy loppuaan. Lopuillaan on myös muuan toinen onnellinen jakso elämässäni - nimittäin esikoisemme odotus. Koko syksyn pääni on ollut iloisesti täynnä vauva-ajatuksia, käteni taas kaikenmoista vauvan tuloon valmistautumisen askaretta!

Asiasta kertominen täällä Pikku Sormustimessa on tuntunut vaan kummallisen hankalalta. Luulen, että olen vähän varjellut itseäni siinä pelossa, että odotus ei sujuisikaan hyvin. Tai onhan tällaisen kovin yksityisen asian kertominen jäyhälle pohjoispohjalaiselle haaste sinänsä. Vintage Living kuitenkin arvasi uutisen jo kommentoidessaan tätä postausta ja kun äitiyslomakin viimein alkoi, päätin, että virallisen ilmoituksen aika on tullut. Mahtaisi tuntua itsestäkin vähän oudolta saada vauva ja jatkaa blogin kirjoittamista ilman pienintäkään mainintaa moisesta elämänmuutoksesta...

Niinpä uusi vuosi alkaa uudenlaisten toiveiden ja pelkojenkin vallassa. Mietin kovasti millaista elämä pikkuisen kanssa mahtaa olla. Ehkäpä vauvaan liittyvät asiat jollain tapaa tulevat näkymään Sormustimessa, ehkäpä eivät. Monenlaiset vauvanhoidon käytännölliset huolet kiehtovat mieltäni myös melkoisesti, mutta lupaan säästää teidät ainakin kestovaippapohdinnoilta.