10/03/2009

mama's boy - äitinpoika

Today, lots of whining and clinging to mama's skirt. His first drawing softly swinging, hung up to the living room ceiling.



Tänään on kitisty oikein kovasti ja pidetty tiukkaan kiinni äidin helmoista. Ensimmäinen piirustus ripustettiin olohuoneen kattoon hiljakseen keinumaan.

6 comments:

Annika said...

Meilläkin on nämä ensimmäiset kynäilyt tallessa :)
Ja samoin - kuopus roikkuu helmoissa ja nuhanenä niiskuttaa.

Anonymous said...

Oh, he's gorgeous and I love his drawing, so cute!!

*Katinkainen* said...

Haikeana sitä muistelee niitä aikoja,kun kakruista joku roikkuin kintussa kiinni,nenää lahkeisiin niistäen,kitisi ja oli äidistä niin,niin riippuvainen!!!
Nyt ei kukaan noista kolmesta pidä äippäläisestä hampain ja kynsin kiinni ja niistä nenäänsä olkapäähän tai äidin poskeen.Kukaan ei enää paru vessanoven takana ja vaadi päästä mukaan,kun on niin hirveätä olla yksikseen sen aikaa,kun äiti käy pissalla.Nyt ei kukaan tuhise sylissä posket hehkuen ja tukka pystyssä,pieniä hampaita tehden....
Ei ole enää äidinpoikia,on vain isoja poikia ja kasvavia kakruja!!!
Ei sitä olisi uskonut haikailevansa noita räkänokka,-vaippapylly,-tuttipulloaikoja...
Niin se aika kultaa muistot!!!=O)Ja äiti selviää kuin selviääkin~kaikesta!!!
Rutista onnellisena pientä poikaasi ja nauti vauva-ajoista!!
Ne toden totta ovatte(myös)rankkoja, mutta niin erityisiä aikoja!!!<3<3<3

anrinko said...

Heippa!
Olisitko kertonut mistä sellaisen ihanaisen potkuauton saisi? Poikani täytti tänään 1v ja tuollaisen hänelle haluaisin...en vain ole noin nättiä löytänyt. Nyt ei muu enää kelpaisikaan...=)

Maria said...

Annika, tuo raapustus syntyi kun kylässä oli isompia lapsia, jotka piirsivät. Samaa piti pienenkin kokeilla tietysti. Innoissani riensin sitten ostamaan lapsiystävällisemmät liidut, mutta nytpä ei ole piirtely enää kiinnostanut, ne liidut menee vaan suuhun...

Jane, it was fun to see him doodle away, very concentrated he was and held the pencil so tenderly :). He saw older children draw and wanted to try, too.

Katinkainen, juuri nyt tuntuu siltä, että ois kiva jos tuo pieni tarralappuni ei IHAN aina haluaisi liimaantua minuun, mutta kai tämäkin vaihe joskus kultaantuu muistoissa... Mies kyselee, että eikö ole hienoa kun joku noin kovasti näyttää tykkäämistään ;). Onhan se niinkin, pitää yrittää iloita siitä puolesta asiaa!

Anrinko, huomasin että olit jo aiemmassa postauksessa kysellyt autosta, mut kun en heti ehtinyt vastata niin se unohtui - anteeksi viivytys! Ostin siis auton Hepokatti-nimisestä nettikaupasta, mutta myös Sisukas.net myy niitä. Siellä vaan ei ollut tuota hopean väristä vaihtoehtoa. Minäkin surffailin ja etsiskelin mieluista potkuautoa, kun tuo tuntui niin tyyriiltä. Mikään muu ei vaan sitten ollut yhtä kaunis... Iloiset synttärionnittelut pojallesi!

Linkit:

http://leluliikehepokatti.shop.wosbee.com/PublishedService?&frontpage=true

http://www.sisukas.net/

anrinko said...

Kiitos ja kumarrus!!!