kamarissani - in my chamber

vihreä viehätys - green box charm

Olen tavallisesti hyvin verkkainen päätöksen tekijä, ainakin mitä kodin esineisiin, vaatteisiin ja sen sellaisiin hankintoihin tulee. On harkittava monenlaisia tärkeitä seikkoja. Pidänkö tästä varmasti? Käytänkö tätä? Sopiiko tämä minulle tai kotiimme? Olisiko joku muu vaihtoehto kuitenkin parempi? Joskus harkitsen hankintaa aivan tuskastumiseen asti kunnes lopulta miettimiseen väsyneenä en ostakaan mitään. Aikaa on yleensä silloin vierähtänyt jo melkoinen tovi, ja olo on lievästi nolo.

Tätä vihreää viehätystä en kuitenkaan harkinnut hetkeäkään. Ei tosin olisi ollut aikaakaan, sillä kirpputorin kassa oli juuri sulkeutumassa. Kaikkine maalipilkkuineen ja naarmuineen - kannen kiharaisesta kaunottaresta puhumattakaan - laatikko on kerrassaan soma. Siitä taitaa tulla nauhalaatikko tai sitten paikka lankarullille.

This charming wooden box was my lucky last minute purchase from the local flea market. Usually it takes me (way too) long to waver whether to buy something or not, at least when I'm buying clothes or some item for the home. Now there was no time for dillydallying since the flea market was just about to close. I'm not having any regrets though. With its shabby green inside and the faded beauty on the cover the box makes me happy indeed! I think I'll fill it with ribbons or perhaps spools of thread.

illallisen odotusta - waiting for supper

Viikonloppu on tuntunut ihmeellisen pitkältä ja rauhalliselta. Pyhäinpäivänä ei tavallisia lauantairutiineja asioilla juoksemisineen voinut tehdä, ja vietin päivän vain kotona oleillen. Illalla kuorollamme oli pieni tilaisuus ja kotiin tultuani sain jo sytyttää kynttilän lyhtyyn kuistille. Tämä pakkassunnuntaikin on kulkenut iltaan aivan huomaamatta pikku askareita puuhaten. Iltaruoaksi oli oikein pyhäherkkua - uunijuureksia ja yrttikanaa.



This weekend has been wonderfully long and peaceful. Yesterday was All Saints' Day and no usual shopping or running errands could be done. I stayed home happily doing nothing special untill it was time to go singing in an All Saints' Day occasion with our choir. Sunday too has been slow and calming. Cold daylight turned into deep blue evening while we had a delicous supper - chicken with baked potatoes, carrots and sweet potatoes.

kastiketunnustus - the sauce confession

En osaa valmistaa kastikkeita, paitsi tomaattikastikkeen pastalle. Hienompaa kastiketta meillä saa vain pihvin kera, koska mieheni valmistaa sen silloin. Uusin kirpputorilöytöni, hauska sinivalkoinen kastikekulho on kuitenkin niin soma, että melkein haluttaisi opetella tuo jalo taito. Melkein.



I don't know how to make sauces, except tomato sauce for pasta. The only sauce of finer quality available at our house is cream sauce that dear husband makes when he roasts steaks. My latest flea market find, this blue and white sauce dish is so pretty it almost makes me want to learn the noble art of sauce making. Almost.

kuistilla - on the porch

Uudessa kodissamme on kuisti! Tämä on selvää edistystä aikaisempiin asumuksiin verrattuna, niissä kun oli vain portaikko ovelta alas maahan. Haaveilen jo sievistä puutarhakalusteista ja ruukkuistutuksista ensi kevääksi. Tällä hetkellä kuistilla kekottavat rehvakkaat koristekaalit. En oikein tiedä mitä niistä ajattelisin. Hillityn vihreävalkoiset ovat mieleeni, mutta niitä ei alennushyllyssä ollut ihan tarpeeksi istutuskoria täyttämään. Rohkaistuin hankkimaan pari villiä aniliininpunaista yksilöä, jotka kiljuvat punaisuuttaan aina kun katse niihin sattuu. Auts.






We have a porch in our new home! This is quite an improvement since in our previous homes we've had only some steps down from the door. I'm already dreaming of pretty garden furniture and pots of flowers for next spring. For now I'll have to settle for these lush curly kales. I don't know what to think about them really. I do like the discreet green and white ones, but there wasn't enough of them left on the sale shelf. I had to take a couple of wild aniline ones to fill the basket. Oh, how they scream their colour at me!

takapihalla - in the backyard

hälsningar från sverige! - greetings from sweden!

Ystävän kanssa vietimme sateisen, suorastaan myrskyisän loppukesän päivän pohjoisruotsalaisessa kaupungissa. Sään surkeus ei meitä lannistanut, olivathan kohteena paikallisen Noa Noan alennusmyynti, Åhlénsin tavaratalo sekä kirpputorit matkan varrella. Nämä heleät ihanuudet sulostuttavat nyt vaatekaappiani. Erityissuosikkini ovat keltaiset sukat! Vanhasta salvapurkista tuli oiva pillerirasia.



In August my friend and I spent a rainy, even stormy day shopping in a town located in the north of Sweden. The weather didn't scare us brave girls, since there was sale at the lovely Noa Noa shop and Åhléns department store. Not to mention some quite nice thrift stores along the way and a dear husband who kindly drove us there in the pouring rain.

These lovelies are now sweetening my wardrobe. The yellow socks are my favourite find! The little old tin box now stores my vitamin pills.

uusi koti - the new home

Muutimme vasta, hiukan suurempaan ja vanhempaan kotiin. Tai ihan kodilta se ei vielä tunnu, monet esineet ja mööpelit kun eivät ole luontevinta paikkaansa löytäneet. Kestää aikansa ennen kuin uuteen tilaan syntyy omia kulkureittejä tai ennen kuin huomaa kaikki mukavat käden ulottumat, joissa tärkeitä arkitavaroita säilyttäisi. Nyt ollaan hakusalla, siirrellään, tutkitaan, asetutaan taloksi, etsitään hyviä torkkupaikkoja kissan kanssa ja ihmetellään laajentunutta elintilaa. Taulut nojailevat ja loikovat pinoissa olohuoneen lattialla, seuraava ponnistus onkin niiden ripustelu.

We've just moved to a bigger and a bit older house. It doesn't quite feel like home yet, since many things and pieces of furniture haven't found their right place. I suppose every new space just needs to be lived in and explored for a while before the natural routes through and in it can form and comfortable corners be found. Now we're still settling down, moving things around, looking for places for napping with the cat and wondering what to do with all this space. Pictures and paintings are lounging on living room floor. I think my next effort in home making will be hanging them up to some suitable places.

vanhassa talossa - in an old house

Muutama viikko sitten kuljin tässä hylätyssä talossa aralla mielellä. Miten outoa olla paikassa, joka kauan sitten on ollut koti. Nyt jäljellä oli vain tyhjiä tiloja, auringon läikkiä, hilseilevää maalia, kenkäparkoja. Onneksi lohdutuksena loppukesän valo.







A few weeks ago I wandered timidly in this abandoned house. It felt peculiar to be in a place that once was a home, warm and welcoming. Now there were only empty spaces, pools of sunlight on the floor, flaky paint, poor lonely shoes. I was consoled by the warm light of ending summer.

kaikenlaista - all sorts

Totisesti, kesä on mennyt. Olen iloinnut kesäpuuhista, matkoista, rakkaista ihmisistä ja viime aikoina kaikenmoisista hyvistä mullistuksista elämässä. Blogi- ja nettitaukokin tuli oikein tarpeeseen. Viime päivien suuri ilo ja ihmetys on kuitenkin ollut lukea niitä ystävällisiä patisteluja, jotka löysin kommenteista. On kauhean mukavaa, että täällä vielä joku käy! Blogitauko siis päättyköön.


Hän ilmaantui kesän aikana. Ovela tyttö.

Indeed, summer is gone. I've enjoyed many a summery bustle, travels, the company of my loved ones and lately, all sorts of good changes in my life. The long lasted hiatus in blogging has also been very much needed. My joy in the past few days has been finding the friendly comments in my comment box. It's so nice to see someone still visits here! Thus, let the blog break end.

She appeared on my wall during the summer. A bit shrewd she might be, I think.